Työyhteisösovittelu - Milloin sitä tarvitaan?

“Olisipa tultu aiemmin sovitteluun.”

“Kiitos sinulle, vasta nyt ymmärsimme, että erimielisyydet voivat myös rakentaa luottamusta kun niistä vain osataan puhua.”

“En olisi uskonut, että asia ratkeaa näinkin hyvin.”

Työyhteisösovittelu on Suomessa edelleen suhteellisen tuntematon keino tarttua organisaation haasteisiin, ja sen vuoksi siihen päädytään usein vasta, kun haastava tilanne on edennyt konfliktiksi asti. Mitä aikaisemmin asioihin puututaan ja niitä saadaan yhteiseen keskusteluun, sitä helpompi kuitenkin on löytää kaikkia miellyttävä ratkaisu ja lisätä niin merkityksellisyyden kokemusta, sitoutuneisuutta kuin tiimihenkeä. Sovittelu on tutkimusten ja kokemusten mukaan kustannustehokas ja kestävää muutosta ja oppimista tuottava tapa löytää yhdessä ratkaisuja työyhteisön ongelmiin – oli kyseessä sitten vastakkainasettelu, ilmapiiriongelmat, selän takana puhuminen taikka esimerkiksi epämääräinen väsymys ja uupumus.

Sovittelun tavoitteena on löytää kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu erimielisyyteen. Tämä ei tarkoita kompromissia, ei ulkoapäin annettua ratkaisua eikä “oikean” tai “väärän” ratkaisun arvottamista. Lähes aina sovittelu tuottaa hyviä tuloksia – ratkaisuja, joihin osapuolet haluavat sitoutua.

Kuva: PuuroVisuals

Juuri halu onkin ratkaiseva asia. Yleisin syy, miksi neuvottelut menevät pieleen, on se että väkisin tyrkytetään jotakin. Jokainen meistä varmasti itsekin tietää, että kuormittavassa tilanteessa ja suurtenkin tunteiden keskellä, tuntuu kohtuuttomalta jos meiltä odotetaan kykyä sopeutua ulkopuolelta annettuun ratkaisuun tai halua kuunnella vastapuolen argumentteja ilman omaa vuoroa kertoa näkemyksistään. Taitava sovittelija tekee tilan kokemusten kuulluksi tulemiselle jokaiselle osapuolelle, ja ohjaa näkemään tarpeita, uskomuksia ja ajatuksia tunteiden ja ajatusten alla. Lopulta yhteisen keskustelun päätteeksi käy monesti niinkin, että osapuolet itse huomaavatkin pyrkivänsä aivan samaan tavoitteeseen ja haluavat aidosti alkaa rakentaa keinoja päästä niihin yhdessä.

Itse uskon, että harvemmassa ovat ne työyhteisöt ja tilanteet, joissa sovittelusta ei olisi hyötyä kuin toisinpäin. Jos mietit, olisiko sovittelusta hyötyä teidän tiimillenne tai yhteisöllenne, kannattaa kysyminen aina. Kerron kyllä, mikäli olen sitä mieltä että jokin toinen keino tai lähestymistapa sopisi tilanteeseenne paremmin. Työyhteisösovittelu voidaan toteuttaa nopeallakin aikataululla. Yleensä prosessi saadaan alkuun jo muutamassa viikossa. Ajankäytöllisesti se ei vaadi valtavia tuntimääriä – sovitteluprosessi vie keskimäärin noin 6–10 tuntia työaikaa per työntekijä.

Muutoksen mahdollisuuksista aina yhtä innostuneena,

Anni